Raportti - Vaaralampi 8.6.2013

Lähethin Joken, Mikan ja tyttäreni Tiian kans kalhan yölä 8.6.2013. Kalastus merkattiin aloitettavaksi 03:00. Ostin oman luvan myös Tiialle, joten kalastettiin neljällä vavalla ja Jokke sekä Mika kahdella vavalla.

Vaaralammen istutustilanne 8.6.2013

Keli näytti olevan mitä parhain kalastukseen. Vettä satoi muutama pisara aamun aikana ja sää oli varsin tyyni.

Vaaralammpi aamulla 03:10

Kävelthin lammen kauimmaiseen päähän parkkipaikalta katsottuna ja levittäydyttiin niille sijoille. Tiia ei jaksanut kovin kauaa ja käveli takaisin autolle nukkumaan. Saman tien kun hän pääsi autolle ja soitti mulle että on perillä, oli mulla Kirjolohi pohjaongessa kiinni. Kello oli tuolloin 03:22. Siinä mielessä harmitti, että Tiia ei päässyt sitä kelaamaan rantaan, olisihan se ollut Tiian elämän ensimmäinen kala. Eihän se Tiiakaan malttanu nukkua, vaan käveli kohta takaisin katsomaan saalista.

Näimme muutamia minuutteja aikaisemmin erään Kirjolohen pintovan ihan rannassa kaislojen tuntumassa. Sen vuoksi laitoin yhden pohjaongista aivan rannan tuntumaan, vain pari metriä rannasta. Loppujen lopuksi luultavasti se sama kala (1,37kg) nappasi suuhunsa tuon musta-oranssin PowerBait syötin.

Opetin Tiian heittämään haspelikelalla eli avokelalla, koska ootto-onki kalastuksessa ei lapsilla tahdo aika kulua. Ei sitä eväitäkään kukaan jaksa montaa tuntia syödä. Tiialla riittikin hyvin motivaatiota harjoitteluun ja hän oppi hyvin heittämään. Kala ei tosin vielä tällä kertaa tärpännyt vieheeseen. Kesken harjoittelun Mika huuteli, että hänellä taitaa olla Kirre kiinni pohja-ongessa. Kävelimme Tiian kans katsomaan. Mika oli huomaavainen ja antoi Tiian kelata Kirjolohen rantaan. Tiian elämän ensimmäinen kalasaalis oli tosiasia (Mika sai toki kalan omaan ruokapöytään). Tiia oli tosi onnellinen! Kello oli aamulla 04:49 ja Kirjolohi tarttui PowerBait Rainbow syöttiin.

Tiian elämän ensimmäinen kala, Kirjolohi 1,15kg

Kello 05:30 tarttui seuraava Kirjolohi, jälleen meikäläisen pohja-onkeen. Olin vaihtanut syötiksi PowerBait Rainbow tahnan. Tiia sai kelata jo elämänsä toisen kalan rantaan. Painoa kalalla oli 1,09kg ja kuva unohtui ottaa kun opastin Tiialle kalan suolistamista. Tiia oli onnellinen. Ja tietenkin myös iskä.

Jonkin ajan kuluttua päätimme lähtä kohti parkkipaikkaa paistamaan makkaraa. Lähempänä laituria (ja parkkipaikkaa) huomasimme, ettei laiturille taida mahduta yhtään vapaa pyyntiin, sillä sinne oli saapunut 5-6 kalastajaa. Päätimme jäädä ensimmäiselle tulistelupaikalle laiturilta päin katsottuna. Edelliset kalastajat olivat iloksemme jättäneet polttopuita, joten pääsimme makkaranpaistoon heti kun olimme laittaneet vehkeet pyyntiin.

Kävelin autolle hakemaan makkarat kylmälaukusta. Laiturilla vaihdoin muutaman sanan miesporukan kanssa ja selvisi että he olivat tulleet työporukalla virkistäytymään. Jokavuotinen tapa kuulemma. Eräs porukasta kertoi että on käynyt katsomassa kuvaamiani "Vaaralammen videoita". Mukava tietää että videoita katsovat myös paikalliset kalastajat.

Tiia ei kerennyt ensimmäistä makkaraa valmiiksi paistaa, kun laiturilta pitkospuita pitkin saapui kohti meidän tulistelupaikkaa kaksi työporukan miestä. He huutelivat että teillä on kala kiinni. Vapa tosiaan heilui ja huomaisin että kyseessä on sama vapa ja kela, jonka hankin viime kesänä Jockfallin lohestusreissua varten. Kelassa on erittäin vahvat siimat ja pohjasiimat. Siimaa on yhteensä noin 350 metriä. Kysyin huumorilla miehiltä, että riittääkö kelassa vielä siimaa.

Pyysin Tiia kelaamaan Kirjolohen rantaan. Muistin että pohjaongessa on pilkkisiimat ja toivoin että Tiia antaa kalalle riittävästi löysää väsyttäessä sitä. Siiman pitäisi kestää kuitenkin yli 3 kilon kalatkin ja näin alkukaudesta Vaaralammen kalat ovat 1-2 kiloisia. Kestihän se siima.

Tiian kolmas Kirjolohi ja uusi ennätys 1,52kg

Syöttinä oli jälleen PowerBait Rainbow. Ensimmäistä kertaa testasin myös rakentamaani "koukun irrottajaa". Kirjolohi nielaisee syötin mahalaukkuun asti ja kolmihaarakoukku on siellä kiinni. Jos koukun haluaa saada takaisin, pitää se kaivella mahalaukusta suolistuksen yhteydessä. "Koukun irroittajalla" koukun saa irti jo ennen suolistusta, eikä myöskään siimaa tarvitse katkaista. "Koukun irroittajan" ansiosta saman pohjaonkivirityksen saa heti uudestaan pyyntiin. Laitan myöhemmin ohjeet tänne blogiin kyseisestä "koukun irroittajasta".

Makkaranpaiston jälkeen päätimme lähteä kotia kohti. Jokella jatkui huono kalaonni, sillä tämä oli jo kolmas peräkkäinen reissu Vaaralammelle ilman saalista. Mika sai yhden Kirren ja me Tiian kanssa 3 Kirreä. Tarjosimme Jokelle myös kotiinvietävää, mutta ei hän huolinut "muiden kalastamaa kalaa". Menee kuulemma loputkin onnen rippeet, jos ottaa toisen kalastaman kalan.

Kotona fileerasin Kirjolohet ja suolasin ne merisuolalla. Pari filettä oli tarkoitus syödä päivälliseksi ja loput Kirjolohikeittoa varten kuutioiksi. Tuore kala on parasta!

Kirjolohifileet merisuolassa.

Kirjolohikuutiot merisuolassa Kirjolohikeittoa varten.